Jo 1600-luvulla sodittiin lohenpyynnistä. Savolainen asutus tunkeutui pohjoiseen 1600-luvulla. Väestön paine, 1600-luvun pieni jääkausi eli silloinen ilmastonmuutos, joella ja merellä tehostuneet pyyntikeinot johtivat nopeasti lohisotiin ja myöhemmin lohikantojen romahtamiseen. Lohta saatiin erään kronikan mukaan jopa 300.000 kiloa vuodessa. Dosentti Matti Enbuske epäilee lohisaaliin vuotuismäärää mutta jotkut muut tutkijat puhuvat jopa 400.000 kilosta. Joka tapauksessa saalismäärät olivat hurjia. Kun väkeä oli nykyiseen verrattuna vähän ja lohta saivat pyytää jokisuulla vain tietyt lohitalonpojat, ymmärtää että lohi on vaikuttanut merkittävästi koko lantalaisen lohikulttuurin syntyyn Kemi- ja Torniojokien suulle 1000-luvulta 1800-luvun loppuun. Matti Enbuskea haastattelee Tapani Niemi.
Kuuntele radiojuttu YLE Areenasta:
YLE Lappi: Unelma lohen paluusta osa 3