Kemijoki on ollut aina tärkeässä Savukoskella asuville ihmisille. Joki on tarjonnut tiettömien taipaleitten takana liikkumismahdollisuuden veneellä sekä ruokkinut jokivarren asukkaat sen runsaasta vedenviljasta. Savukosken kunnan alueella varhaisimmista asumapaikoista on löytynyt todisteita kivi- ja rautakaudelta asti. Saamelaisasutusta on ollut esihistorialliselta ajalta 1700-luvulle saakka. Kemijoen latvojen hyvät riistamaat ja kalavedet vetivät suomalaisia yhä enemmän puoleensa ja lopulta syrjäytti Saamelaisasutuksen.
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohien vuotuista kokonaissaalismäärää on vaikea arvioida, ja arviot liikkuvatkin noin 50 000 kg:n 120 000 kg:n välillä. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuolisella jokiosuudella saakka. Lohta ja meritaimenta kalastettiin Ruuvaojalla sekä Värriöjoella asti. Näin ylhäälle joen yläjuoksulle lohet ehtivät vasta loppukesällä. Pääasiassa kalastettiin verkoilla ja tuohustamalla, jonka loppukesän pimenevät yöt mahdollistivat. Tuohustaminen on siis nykyaikaisen tuulastamisen esi-isä, jossa sähkövalojen sijasta valonlähteenä käytettiin veneen keulassa olevan arinassa pidettävää nuotiota. Ennenvanhaan joelta kalastettiin elannon turvaamiseksi merilohen ja meritaimenen lisäksi myös paljon harjusta, siikaa sekä taimenta.
Savukosken kunnan alueella asuvat ihmiset kulkivat entisaikaan Kemijoen lisäksi kalastamassa myös kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla tarunhohtoisella Nuorttijoella. Nuorttijoki laskee vetensä Venäjän puolelle ensin entiseen Nuorttijärveen, joka on nykyään Ylä-tuuloman tekoallas ja siitä edelleen Barentsin merelle. Nuorttijoki on nykyään Metsähallituksen hallinnoimaa virkistyskalastusaluetta. Nuorttijoella kalastaminen tapahtui entisaikaan pääosin verkottamalla ja tuohustamalla samaan tapaan kuin Kemijoellakin.
Kulkeminen Nuorttijoelle tapahtui siten, että ensin sauvottiin veneellä Kemijokea ylös ja siitä Vouhtujoelle. Kun Vouhtujokea oli noustu ylös asti, oli edessä matkan vaikein osuus, 3,5 kilometrin matka jolloin vene piti vetää kuivaa maata pitkin Sotataipaleen yli. Sotataipale on vedenjakaja Kemijoen ja Nuorttijoen vesistön välillä. Sotataipaleen ylityksen jälkeen vene laskettiin vesille Sotajokeen, jota pitkin laskettiin Nuorttiin. Myöhemmin Sotataipaleelle vietiin monenlaisia kärryjä ja välineitä joilla veneen vetoa kuivalla maalla saatiin helpommaksi.
Nuorttijoki oli ennen Tuuloman padon ja tekoaltaan rakentamista tarinoitten mukaan etenkin lohenkalastuksen näkökulmasta uskomattoman kalaisa joki. Joesta saatiin saaliiksi merilohta ja koiralohta, jota kutsuttiin myös nimellä suutari. Joesta saatiin myös harjusta ja taimenta, jota löytyy hyvin vielä nykyäänkin. Entisaikojen saalismääristä ei ole valokuvia, mutta himmenneitten muistikuvien joukossa kaikilla jotka Nuortilla entisaikaan kulkivat on piirtynyt, että kalaa tuotiin aina niin paljon kuin vene kantoi ja loput jokivarteen jätetyt tynnyreihin säilötyt kalat tuotiin talvisaikaan poroilla. Näille muistikuville antaa tukea se että ottaen huomioon sen aikaisen Nuortille kulkemisen vaikeuden, niin tuskin sinne tyhjää pyytämään mentiin.
Nykyään Savukosken kunnan alueella virtavesien kalastus on painottunut virkistyskalastukseen, toki kotitarvekalastusta edelleen harjoitetaan, mutta kalasaalis ei näyttele enää niin tärkeää roolia elannon hankinnassa. Voidaan siis sanoa että kalastaminen on ottanut työn sijasta roolin ihmisten vapaa-ajan harrastuksena.