Kalastajan Savukoski ry käynnistää tänään tiistaina lohikaupan. Yritykset ja yksityiset voivat ostaa kokonaisen kummilohen tai lohikymmenyksen istutettavaksi Ylä-Kemijoen koskiin. Saatavilla tuloilla rahoitetaan Perämeren lohen ja taimenen ylisiirrot tulevina vuosina.
Savukoskelainen kalastusseura alkaa siirtää ensi vuonna Perämeren lohta Ylä-Kemijoen koskiin Savukosken yläpuolelle. Lapin aluehallintovirasto myönsi luvan ylisiirtoon Kalastajan Savukoski ry:lle toukokuun alussa.
Lohen istutuksia jatketaan vuosittain, kunnes joen oma poikastuotanto turvataan lohiportailla ja muilla tulevaisuuden ratkaisuilla.
Perämeren kalastajat pyydystävät ylisiirrettävät kalat lohiloukuilla ja rysillä Kemijoen suulta ja sen edustalta kesä-elokuulla 2015. Osa otetaan kiinni Isohaaran kalateistä.
Saaliista valitaan hyväkuntoisia yksilöitä, joiden keskikoko on kahdeksan kiloa. Naaraslohien määrä on hieman suurempi kuin koiraslohien.
– Eläinlääkäri tutkii lohet kalatautien varalta. Ounasjoelle siirrettiin vuosina 2010–2011 yli 400 lohta. Niissä ei ollut kalatauteja, Kari Kivelä sanoo. Hän johtaa puhetta Kalastajan Savukoski ry:ssä.
Lääkärintarkastuksen jälkeen kalat mitataan, punnitaan ja niihin kiinnitetään kalamerkit ja joihinkin radiolähetin.
Lohet vapautetaan muutaman tunnin automatkan jälkeen Savu-, Miekka- ja Pahtakoskeen. Yhdistyksessä uskotaan, että kudun jälkeen osa lohista jää talvehtimaan Kemijärveen ja palaa sieltä taas yläjuoksulle lisääntymään.
-Seuraamme ruotsalaisten kehittämää mallia. Tutkijat alkoivat ylisiirtää parikymmentä vuotta sitten Itämeren lohta Vänerniin ja Vätterniin laskevien jokien yläjuoksuille, Kivelä kertoo.
-Kaikki kalat ja syntyneet lohenpoikaset eivät laskeneet voimalaitosten läpi Itämereen vaan talvehtivat näissä suurissa järvissä. Seuraavina kesinä ne siirtyivät jokien yläjuoksulle kutemaan. Tutkijoiden mukaan syntyi geneettisesti aivan uusi lohikanta.
Kivelä uskoo, että näin voi tapahtua myös Ylä-Kemijoella.
Lohen ylisiirto on osa Kalastajan Savukoski -hanketta, joka käynnistyi viime vuonna. Se rakentaa virtuaalikoskia ja myy kummikaloja.
Virtuaalikalat ja -kosket naurattivat alussa paikallisia mutta tulokset näyttävät erinomaisilta. 300 kummitaimenta myytiin lähes loppuun muutamassa kuukaudessa.
– Lähivuosien budjetti on 50 000 euroa vuodessa. Se riittää kalojen istutukseen, kalavesien hoitoon ja kalastuspoolien huoltoon. Itä-Lapin asukkaat ja yrittäjät kannattavat ylisiirtoja.
– Tiistaista lähtien kalastajat ja yrittäjät saavat ostaa virtuaalikoskiin myös kummi- ja kymmenys- eli kimppalohia. Liki kymmenkiloinen kummikala maksaa paljon ja se sopii parhaiten yritysten kummikalaksi. Yksittäiset kalastajat voivat hankkia porukalla kimppalohen, jolloin jokainen saa siitä kymmenyksen.
– Pyyntikokoisen kalan ja erityisesti lohen istuttaminen houkuttelee varmasti kalastusmatkailijoita yläperälle. Naruskajärvellä taimenen istutus kuusinkertaisti lupamyynnin, Kari Kivelä sanoo.
Kalastuskauden avajaiset pidetään Savukoskella 14. kesäkuuta.
ks. vapaasti julkaistavia lehtikuvia osoitteessa: www.savukosket.fi/medialle
Kuvateksti
Ensi vuoden kesällä Ylä-Kemiltä saa pyytää jo lohta. Kalastajan Savukoski-yhdistyksen vetäjät lupaavat myös, että vuosikymmenen päästä Kemijoella kasvaa oma lohikanta.