Kalastajan Savukoski-yhdistys alkaa istuttaa ensi kesänä pyyntikokoisia taimenia kolmeen Ylä-Kemijoen koskeen Savukosken alueella. Istutukset rahoitetaan erityisellä kummikala-järjestelmällä. Yritykset, yhteisöt ja kalastusmatkailijat ostavat merkittyjä kaloja, joiden vaiheita voi seurata tietokoneen päätteeltä, virtuaaliskoskesta.
Kalastajan Savukoski-hankkeen projektipäällikkö Kari Kivelä on käyttänyt samaa toimintamallia aikaisemmin Sallan Naruskajärvellä. Yritysten sponsoroima kummikalajärjestelmä toimii siellä erinomaisesti ja paikallinen kalastusyhtymä istuttaa pyyntikokoista kalaa jo toiseksi eniten Lapissa.
”Aloimme kehittää Naruskajärveä 2010, koska sen kalakanta oli runsas mutta kalakoko pieni. Teimme vesitutkimukset ja koekalastukset. Niiden perusteella tutkijat suosittelivat pikkusiian ja ahvenen vähentämistä ja taimenen istuttamista tilalle”, Kivelä kertoo.
Järven kunnostajat oivalsivat, että istutuskalan pitää olla pyyntikokoista, jotta kalastusmatkailijat kiinnostuvat. Tarvittiin myös tehokas tiedotus- ja markkinointikanava, virtuaalijärvi.
Virtuaalijärvi tehtiin animaatiolla ja tietokonegrafiikalla. Se muistuttaa oikeaa järveä, jossa kalat uivat kuin akvaariossa. Sponsorit saavat ostaa mainospaikan virtuaalikalan kylkeen. Se avautuu klikkaamalla kalan kuvaa.
”Menetelmä on ainutlaatuinen. Yrittäjät ostavat mielellään mainostilaa Naruskan virtuaalijärvestä, koska saavat laajasti näkyvyyttä netissä ja sosiaalisessa mediassa. Menetelmä käänsi markkinoinnin päälaelleen. Ennen yrittäjä etsi asiakkaita mutta nyt asiakas tuli yrittäjän luokse.”
”Sen ansiosta voimme istuttaa Naruskajärveen koko ajan suurikokoisia taimenia. Se houkuttelee kalastajia, mikä parantaa alueen vetovoimaa ja positiivinen kierre jatkuu.”
Virtuaalitekniikka kiinnostaa lisäksi nuoria, joita on vaikea saada Lapin syrjäseuduille.
RKTL:n tutkijat merkitsevät Savukosken istutuskalat kalamerkillä ja tallentavat kalan pituuden ja painon istutushetkellä tietojärjestelmään. Kun kalastaja pyydystää kalan, hänelle maksetaan kalamerkin palauttamisesta ja saalistiedoista.
Kosken haltija päivittää tiedot virtuaalikoskeen ja ostaja saa tietää, minkä verran kummikala on kasvanut ja mihin se on vaeltanut.
Ahma Ympäristö Oy:n kalatalousasiantuntija Simo Paksuniemi kahloo kumisissa potkuhousuissa Miekkakosken rantavesissä ja liikuttaa sähkösauvaa. Virta kuljettaa taintuneet pikkukalat haaviin.
”Kartoitamme luonnontaimenen ja -harjuksen poikastuotantoa. Kalanpoikaset viihtyvät koskien kivikkoisilla rantakaistaleilla, josta ne löytävät piilopaikkoja. Suuret kalat asuvat syvemmällä mutta niitä ei sähkökalastuslaitteella saa vaan ne karkaavat.”
Paksuniemi valitsee koealaksi kymmenen kertaa 20 metriä, noin 200 neliön alan, ja kalastaa sen kolmeen kertaan. Ensimmäisellä kerralla hän saa eniten kalaa ja seuraavilla aina vähemmän. Siitä tutkijat päättelevät populaatiotiheyden ja kuinka paljon ala tuottaa kalaa.
”Näissä koskissa on erittäin paljon kivisimppuja, harjuksen ja taimenen ruokaa. Harva lappilainen on kuullutkaan niistä. Saamme myös mutuja, mateita, hauentuppeja sekä harjuksen ja taimenen nollikkaisia eli tämän kesän poikasia.”
Kun kalanäytteet on kerätty, Paksuniemi ruoppaa kosken pohjasammalta potkuhaaviin saadakseen näytteitä pohjaeliöistä. Niitä pikkukalat syövät. Pohjaeliöiden kuvat laitetaan myös virtuaalikoskeen näytille, jotta kalastajat osaavat sitoa oikeannäköisiä perhoja.
Kahden päivän sähkökalastuksen perusteella Paksuniemi toteaa, että pilottikosket vaikuttavat luonnontilaisilta. Suuri taimen ja harjus viihtyvät niissä mutta poikasia esiintyy vähän. Ilmeisesti harjuksen pienpoikaset olivat jo vaeltaneet talvehtimaan suvantoihin ja taimenen lisääntymisalueet sijaitsevat ylempänä Kemijoen latvavesillä.
Kemijärveläinen opiskelija Mikko Välikangas työskentelee Kalastajan Savukoski-hankkeessa projektiassistenttina.
”Remontoimme Miekka-, Pahta- ja Savukosken tulipaikat, hyysikät ja liiterit. Rakennamme vapatelineet, kalankäsittelypöydät ja infotaulut, joihin teen tarkat koskikuvaukset. Olen ikäni harrastanut perhokalastusta ja osaan lukea koskea.”
Infotaulu opastaa lukemaan vettä, katsomaan kosken syvänteitä, kivien huopeita ja kalan peilejä. Ne kertovat, missä sijaitsevat parhaat ottipaikat ja missä viihtyy asentokala. Infotaulun havainnekuva neuvoo kahlaamaan koskea oikein, ettei karkota kalaa tavoittamattomiin.
Välikankaan mukaan infotaulut madaltavat kynnystä aloittaa perhokalastusharrastus. Kun alkuun pääsee, homma vie taatusti mukanaan.
Välikangas kartoittaa pilottikoskien lisäksi Savukosken kunnan muut kalapaikat. Hän haastattelee kokeneita kalamiehiä ja kerää kalastusperinnettä, jotka hän toimittaa Kalastajan Savukoski-sivuille. Häntä kiinnostaa myös lohi, joka nousi Ylä-Kemille kutemaan ennen viime sotia.
Kari Kivelä
0400-580109
kari.kivela@savukosket.fi
www.savukosket.fi
