Tällä sivulla voit seurata hankeen etenemistä, yhdistyksen toimintaa sekä lukea muita Savukosken kalastuksen ja matkailun kuulumisia. Uutiset julkaistaan täällä tiivistetyssä muodossa. Laajemman näkökulman saat tutustumalla Medialle-sivun artikkeleihin.
Uudessa ohjelmasarjassa seuraamme lohen palauttamista Ylä-Kemijoelle. Sarja lähtee ajallisesti kaukaa, viime vuosisadan alusta, jolloin Kemijoki oli vapaa ja lohenpyynti kesäisin elinehto. Unelma lohen paluusta käy läpi Kemijoen lohen historiaa monesta eri näkökulmasta ja lähestyy nykyaikoja, jolloin kansa taittaa peistä suuresta unelmasta. Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa kerrataan, mitä tähän mennessä on tapahtunut. Muistattehan virtuaalijärvet, virtuaalikosket ja taimenet, joita istutettiin viime kesänä Savukosken yläpuolisiin koskiin. Kari Kivelä ja Kari Kilpimaa pohtivat urakkaa, joka on mennyt heillä veriin. Toimittajana on Tapani Niemi.
Kummilohi on painokas viesti Lapin luonnon ja elinkeinon puolesta
Ylä-Kemijoen lohi-, harri- ja tammukkasaaliit olivat melkoiset sodan jälkeen. Savukoskelainen Aimo Kakkinen muistaa, että heidän kymmenhenkinen perhe söi päivittäin kalaa. Parhaimmillaan lohet olivat niin suuria, etteivät nuorimmat kalamiehet uskaltaneet edes iskeä niitä atraimella eli arinalla. Mutta sitten joki suljettiin voimalaitoksella 1940-luvun lopulla. Vasta 1978 ja vuosikymmenien runsaista ja päivittäisistä kalansaaliista maksettiin korvauksia peräti 500 markkaa koko perikunnalle.
Aimo Kakkista haastattelee Tapani Niemi.
Mitä tekee lohi tai hauki, kun se paistattelee? Entä kalamies, joka rokastaa, tuohustaa, tuulastaa, ampuu kalaa, pistää arinalla tai laatii tervastulia. Entä, mitä tekee vesi silloin, kun se valehtelee? Nuo hepreankieliset termit kuuluvat aikaan, jolloin savukoskelaisen uudistilallisen jokirannasta saattoi lypsyreissulla saada 20-kiloisia lohia. Eikä tuosta ajasta ole kuin vajaa 70 vuotta. Se oli Ylä-Kemijoella aikaa, jolloin kalareissu sai miehen sapsun tärräämään kuin kyntöhevosella. Kala-asioista keskustelevat Tuomo Kilpimaa ja Tapani Niemi.
Kansallinen kalatiestrategia on lisännyt painetta kalaportaiden rakentamiselle Kemijoen voimalapatoihin. Hallituksen kaksi vuotta sitten hyväksymä strategia siirtää vaelluskalakannan painopistettä istutuksista kohti luontaista lisääntymistä. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on nyttemmin nostanut keskusteltaviksi voimaloiden kalatiet. Lapin ely-keskuksen kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen pitää hyvänä, että asia kovasti kiinnostaa.
Siimoja kiristävä seminaari Kemijärven Kulttuurikämpällä to 27.11.2014 klo 9 – 16.30
1960-luvulla Kemijoki menetti tarunhohtoisen maineensa Pohjolan parhaana lohijokena. 1950-luvun alussa joku onnistui saamaan lohen, meritaimenen tai vaellussiian. Kemijoen patoaminen, vesien säännöstely sekä metsien ja soitten ojitus vei kalakannat alhoon. Valikoiva verkkopyynti tappoi ison siian ja runsasti särkikannan. Nyt paikoin siika näkee nälkää ja elättää haukimatoa. Mutta tilanne muuttuu koko ajan. Ylä-Kemijoen vesistöalue on erinomaisessa kunnossa, sanoo ELY-keskuksen ylitarkastaja Jarmo Huhtala. Tapani Niemi haastattelee.
Taannoin Lapissa keskusteltiin Itämeren lohen mahdollisuudesta sopeutua Ylä-Kemijoen lisääntymiskiertoon. Lohi kutisi ensin Yli-Kemillä ja smoltit laskeutuisivat kasvamaan Kemijärveen. Näin syntyisi uusi kalalaji. Baarien parlamenttien kalatalousasiantuntijat tyrmäsivät idean haihatteluna. Baarien parlamentti julisti, että lohi on suolaisen veden kala. Sen elimistö ei sopeudu Kemijärven makeaan veteen. Hauki sitä paitsi söisi kaikki lohenpoikaset. Nyt pätevämpi asiantuntija, lohiprofessori Jaakko Erkinaro vuorostaan tyrmää baarien lohiasiantuntemuksen. Reilun viikon kuluttua torstaina 27.11 Erkinaro puhuu suuressa Lohi palaa kotiin-seminaarissa Kemijärvellä monen muun asiantutijan kanssa Ylä-Kemijoen palauttamisesta. Jaakko Erkinaroa haastattelee Tapani Niemi.
