Tällä sivulla voit seurata hankeen etenemistä, yhdistyksen toimintaa sekä lukea muita Savukosken kalastuksen ja matkailun kuulumisia. Uutiset julkaistaan täällä tiivistetyssä muodossa. Laajemman näkökulman saat tutustumalla Medialle-sivun artikkeleihin.
Utelias lohi Aimo Kilpimaa asuu Savukosken Viitarannalla. Hän muistaa kuinka he pikkupoikina pyydystivät merilohia kotirannasta ja paikallinen kiertokoulun opettaja taivasteli. Maailmanloppu tulee, kun pikkulapset kantavat kotiin kymmenkiloisia petokaloja. Lohta, taimenta ja harria tuli varsinkin sodan jälkeen runsaasti, vaikka pyyntivälineet olivat paljon huonompia kuin nykyään. Verkot kudottiin itse pumpulilangasta. Kala näki paksun havaksen hyvin ja se keräsi roskia ja limaa. Silti muuan pelkosenniemeläinen pyytömies sanoi Aimolle 1947, että hän sai kesän aika 70 lohta, joiden paino vaihteli kymmenen kilon kahta puolen. Aimo Kilpimaata haastattelee Tapani Niemi.
Ylä-Kemin hienot lohikosket Ylä-Kemi eli Pelkosenniemen yläpuolinen Kemijoki, Suomen suurimman ja mahtavimman joen päähaara, se Äiti-Kemijoki, oli vanhaan maailman aikaan eränkävijän paratiisi. Lohi nousi joka koskeen kutemaan, taimen mesosi, siika maikki veden pintaa, tammukka ja harri meurusivat. Ei ihme, että esihistorian eränkävijäkansat vaelsivat joen yläjuoksulle ja rakensivat asentopaikan sen rannoille. Eikä joki ole vieläkään huonossa kunnossa. Päinvastoin. Joki on kunnossa mutta pyytömiehet pakkaavat käydä vanhoiksi. Kun ei viitsi lähteä joelle, sanotaan happamesti, ettei se kannata, ei sieltä kumminkaan mitään saa. Savukoskelainen Kari Kilpimaa on jyrkästi eri mieltä. Tapani Niemi haastattelee.
Kemijoen lohen arabikevät Kalastuskausi avattiin Ylä-Kemijoella hyvissä merkeissä. Jokiyhtiö tukee lohen palauttamista ikimuistoisille kutusijoille noin sadalla kahdeksankiloisella vonkaleella. Pientä huolta kuultiin avajaispuheissa kalatiestrategian valuvioista mutta päättäväiset lohen palauttajat uskovat, että nekin vaikeudet voitetaan. Tie tähän pisteeseen on ollut niin raskas, monivaiheinen ja epätoivoinen, että Kari Kilpimaa ei meinaa uskoa todeksi. Me elämme herran tähden Kemijoen lohen arabikevättä. Tapani Niemi haastattelee.
Lisää lohimysteerejä Miksi lohi ei syö mitään, kun se nousee jokeen kutemaan? Sitä eivät tutkijat ja lohenpyytäjät tiedä varmasti. Eivätkä salaisuudet pääty tähän. Moni on kuullut gyrodaktyluksesta eli lohiloisesta. Sitä on vastoin yleistä luuloa esiintynyt tuhansia vuosia mutta se ei jostain syystä ole levinnyt Itämerestä Atlantille ja siksi Atlantin lohi on niin herkkä sairastumaan lohiloisesta. Yksi syy on se kummallisuus, että Atlantin ja Itämeren lohet eivät siirry toistensa nautinnoille, vaikka Tanskansalmesta voi uida vaivattomasti läpi. Toimittajana on Tapani Niemi.
Kalastuskauden avajaisia vietettiin Savukoskella lauantaina 13.6.
Kuvat Tapani Niemi.
Koskissa on nyt pyyntikokoista taimenta!
Tule ottamaan omasi, kalakausi alkaa lauantaina 13.6. klo 12.
Kalastuskausi avataan taas Savukoskella Kalastuskausi avataan taas Savukoskella ensi lauantaina. Kalastajan Savukoski -yhdistyksen vetäjät hymyilevät mellevästi, sillä tämä vuosi on historiallinen. Lohi palaa Kemijokeen melkein 70 vuoden tauon jälkeen. Kalastajan Savukoski -yhdistys siirtää heinäkuussa yli sata kahdeksankiloista lohta Savukosken yläpuolisiin koskiin. Näistä kaloista jokiyhtiö maksaa suurimman osan. Muuan päivä sitten tunnelma oli vielä toisenlainen. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Kivelä ja Yli-Kemin kalastusalueen isännöitsijä Kari Kilpimaa olivat neuvotelleet pitkään jokiyhtiön edustajien kanssa tuloksetta. Pari päivää sitten tuli sähköpostiviesti. Toimittaja: Tapani Niemi.
Kalastajan Savukoski ry järjestää kauden avajaistapahtuman Savukoskella lauantaina 13.6.2015 klo 12 alkaen. Tapahtumapaikkana toimivat Joosulan piha-alue, Joulumuorin tupa ja Samperin Savotta.
Kemijoki Oy lähtee mukaan lohien palauttamiseen Yli-Kemijoelle. Kalastajan Savukoski -yhdistys siirtää heinäkuussa runsas sata kahdeksankiloista lohta kolmeen Savukosken yläpuoliseen koskeen. Jokiyhtiö maksaa suunnitellusta erästä sadan kalan siirron Lohijokitiimin kautta.
Miksi lohi nappaa? Lohi on mystinen olio ja täynnä suuria arvoituksia. Miksi joku lohi palaa kotijokeen yhden vuoden ja toinen vasta kolmen vuoden merivaelluksen jälkeen? Toinen mysteeri on lohen mukautuvainen elimistö. Siirtyessään mereen ja takaisin jokeen, lohen aineenvaihdunta joutuu koville, sillä veden suolapitoisuus muuttuu. Miten elimistö kestää sen? Kolmas mysteeri on se, miksi lohi paastoaa noustessaan kudulle, vaikka juuri silloin se tarvitsisi valtavasti energiaa. Mutta kaikista suurin ja mielenkiintoisin mysteeri on se, miksi lohi nappaa, vaikka se paastoaa. Lohitutkijat eivät tiedä syytä eivätkä lohenpyytäjät. Mysteeriä on yritetty selittää kymmenillä eri teorioilla ja lohen nappaamisteorioiden ympärille on kehittynyt kokonainen kansanperinteen laji. Tapani Niemi ja tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro pohtivat nappaamisen arvoitusta. Kalastajan Savukoski ry. on julistanut kilpailun. Esitä oma lohen ottiteoria ja voita lomamatka Kemijoki-varteen. Kilpailu jatkuu vielä reilun viikon. Tarkemmat ohjeet Savukosket.fi-sivuilla.